lauantai 29. syyskuuta 2012

Korvaamaton kanerva


Viime viikko meni (työ)reissatessa pohjoisessa, ja siellä oli älyttömän kylmä. Nyt tuntuu kyllä että syksy on kunnolla koittanut. Ikkunasta kun katsoo ulos, niin puut loistaa ihanissa ruskan väreissä. Tämä on mielestäni syksyn parasta aikaa. Sitten kun lehdet tippuu, ja on vaan pimeätä ja kylmää, toivoisi että sataisi pian lunta jotta saisi hieman valoa pimeyden keskelle.


En tiedä mikä päähänpinttymä minulla on kanervista. Ne vaan kuuluu niin olennaisena osana syksyistä pihaa. Siispä niitä oli hankittava muutama.



Mökiltä löysin rantavedestä vanhan verkkolaatikon, jonka halusin välttämättä saada kotiin. Odotan kunnes meidän terassi valmistuu, niin keksin sille paikan johon voi vaihdella sommitelmia sitten vuodenaikojen mukaan. 

perjantai 21. syyskuuta 2012

Syyslomalla


Säästettiin yksi viikko kesälomasta jälleen syksymmälle, jolloin meillä on tapana vetäytyä mökille rentoutumaan vielä ennen talven tuloa. Ollaan yleensä kalasteltu ja kerätty talven puolukat. Nyt saatiin tyytyä ainostaan puolukkasaaliseen, koska kova tuuli piti meidät pois järveltä koko viikon. Saatiin kuitenkin aika kulumaan rentoutumalla, herkuttelemalla, saunomalla ja samoilemalla. Ihanaa oli, keleistä huolimatta.


               


Ahti ei ollut suotuisalla tuulella...

Mutta Tapio taas oli hyvinkin antelias.

Puolukoiden sekaan oli eksynyt muutakin kuin lehtiä.
(Onneksi lento jatkui hetken kuluttua)


Ja muistettiinhan me herkutella..

Kuohuviinit ja metsämarjasnapsit ruokahalua herättämään

Alkuun rapuja

Pääruoaksi härän ulkofilettä ja paahdettua punajuurta vuohenjuuston kera.

Jälkkäriksi, Puolukka- valkosuklaapannacotta.

Näillä eväillä kohti syksyä!

torstai 13. syyskuuta 2012

Portinpieli

Tai eihän meillä mitään porttia ole. Mutta pihan ajotien pieleen halusin taas lyhdyn kun illat pimenevät. Olen aikaisemmin vaihdellut kukkien ja lyhtyjen välillä, riippuen hieman vuodenajoista, mutta halusin saada molemmat. Niinpä tein heinäseipäästä lyhdylle tolpan, ja kukka sai siten jäädä paikoilleen. Nyt voi sitten kukka-asetelmia vaihdella vuodenaikojen mukaan, ja ihan valoisampaan aikaan, voi koukkuun ripustaa vaikka amppelin. 

Valoisalla


ja pimeän tullen.

Meillä alkaakin huomisen työpäivän jälkeen J:n kanssa reilun viikon mittainen "syysloma". Me ollaan nyt parina vuonna säästetty viikko kesälomasta syksylle, jolloin lähdetään mökille rentoutumaan. Kalastellaan ja käydään poimimassa puolukat talven varalle. Niihin tunnelmiin palailen siis viikon päästä. Siihen asti heippa!




torstai 6. syyskuuta 2012

vielä kerran Omenaa....

Aika omena-aiheisia nyt nämä minun postaukset. Mutta ei mahda mitään. Päivät menee tuhotessa tuota omppumäärää, joka päivä päivältä kasvaa vaan isommaksi. Täytyy ilmeisesti kohta alkaa lahjottamaan halukkaille omppuja, kun hevosetkaan eivät ehdi syödä niitä siihen tahtiin, kun sitä tulee.

Jonkin verran sain uppoamaan hilloon. Kokeilin vähän erilaista ohjetta, joka oli aika hidas, mutta lopputulos oli kyllä hyvä.

KARAMELLISOITU OMENAHILLO


n. 5 litraa hapanta omenaa paloina
n. 3 dl vettä
n. 2 dl sokeria (esim. ruokosokeri)

Pese omenat ja poista huonot kohdat veitsellä. Älä kuori. Leikkaa omena neljään osaan, siemenkodan ympäriltä. Laita omenalohkot uuninkestävään kattilaan. Lisää vesi ja sokeri. Anna kiehua kunnes omenat pehmenevät kunnolla. n. 15-20min. Soseuta omenat sauvasekoittimella tasaseksi soseeksi. Laita sen jälkeen kattila (tai uunivuoka) 225 asteiseen uuniin. Anna hillon tekeytyä n. 2h, tasaisin väliajoin sekoitellen.
Hillo on valmista kun sokeri on karamellisoitunut, ja hilloon on tullut mieto toffeen maku.
Purkita ja anna jäähtyä. Jos teet suuremman annoksen, on hillo syytä pakastaa.
Itse käytin valmistuksessa isoa teflonpataa, joka osottautui hyväksi ratkaisuksi. Siitä oli helppo saada irti, uunissa reunoille jämähtänyt sokeri.

Bongasin myös Pirkasta hyvänoloisen kakkuohjeen, ja koska muffineista jäi taannoin pekaanipähkinöitä kaappiin, ajattelin kokeilla. Aivan ihanan mehevä kakku tulikin. Suosittelen lämpimästi! Ohjeen löydät täältä.

OMENA-PEKAANIPÄHKINÄKAKKU



sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Omenamuffinssit


Olin jo epätoivoinen meidän kauniin omppupuu vanhuksen kanssa, kun se teki pari edellistä vuotta niin huonon sadon. En olisi millään halunnut luopa siitä, joten onneksi tänä vuonna se korvasi edellisten vuosien laiskottelun. Omenaa tulee niin paljon, etten oikein tiedä mihin kaikkeen sitä laittaisin. Hevosille on mennyt laatikkollinen ja omenapaistosta on tarjottu vieraille aina tilaisuuden tullen. Omppupuuroakin meinasin vielä valmistaa. Mutta siispä muffinsseja! Niihin voi laittaa kuitenkin melkein mitä vaan.

Omenamuffinssit 10 kpl

Muffinssit
2 hapanta omenaa (tai 4 pientä)
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhoja
1/2 tl suolaa
1 tl jauhettua kanelia
1/2 tl jauhettua muskottia
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1 dl sokeria
1 dl rypsiöljyä
2 munaa
2  tl vaniljasokeria (tai 1 tl vaniljauutetta)

Kuorrute
200g maustamatonta tuorejuustoa
50g suolatonta voita
3 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria (tai 1 tl vaniljauutetta)
1 tl sitruunamehua

koristeeksi pekaanipähkinöitä

Vatkaa kulhossa munat, öljy ja sokeri sähkövispilällä n. 2 min ajan. Sekoita keskenään muut kuivat ainekset ja lisää ne taikinaan koko ajan sekoittaen. Lisää lopulta raastetut omenat.
Lusikoi taikina muffinssimuotteihin ja paista uunin keskitasolla 175 asteessa n. 25 min ajan. Anna muffinssien jäähtyä täysin.

Valmista kuorrute vatkaamalla keskenään tuorejuusto, ja huoneenlämpöinen voi. Lisää tomusokeri, vaniljasokeri ja sitruunamehu. Levitä tai pursota kuorrute muffinssien päälle, ja koristele pekaanipähkinöillä.


Muista herkutella!